Mitä raha oikein on?

Vallitsevan käsityksen mukaan raha on jonkinlainen hyödyke, jota ensin säästetään ja sitten lainataan rahantarvitsijoille sen kysynnän ja tarjonnan määräämällä korolla. Todellisuudessa sekä valtiot, että pankit luovat kirjanpidollisin toimenpitein rahaa tyhjästä velkana, eikä mitään rahan "ennakkosäästämistä" tapahdu.

Hyödykerahamyytti on peräisin uusklassisesta taloustieteestä, jossa raha käsitetään neutraaliksi vaihdannan välineeksi, eli ikäänkuin eräänlaiseksi talouden voiteluöljyksi. Mahdollisesti myytin syntymiseen on vaikuttanut myös ns. klassinen kultakanta (1870-1914), jolloin valtioiden liikkelle laskeman rahan arvo oli sidottu kultaan.

Valtiot ja pankit kiistävät rahan velkaluonteen ja tukeutuvat yhä edelleen hyödykerahamyyttiin selittäessään rahajärjestelmän toimintaa, sekä harjoitettua talous- ja rahapolitiikkaa. Tämän sivuston tarkoitus onkin rikkoa tämä virheellinen myytti antamalla kansalaisille oikeaa tietoa rahan luonteesta. 

Taustaa

Nimestään huolimatta Modern Monetary Theory, eli MMT, koostuu vanhoista rahateorioista, joita yhdysvaltalaiset ekonomistit ovat 1990-luvulta lähtien koostaneet yhdeksi yhtenäiseksi rahateoriaksi professori Randall Wray:n johdolla.

MMT:n alkujuuri on englantilaisen diplomaatin ja taloustieteilijän Alfred Mitchell-Innesin ns. luottorahateoriassa ("Credit Theory of Money", 1913-14). Mitchell-Innes osoitti, että tuolloin vallitsevana ollut ns. hyödykerahateoria perustuikin historiallisiin virhetulkintoihin erilaisten hyödykkeiden (oravannahat, suola, pippuri, kulta) käyttämisestä vaihdon välineenä kaupankäynnissä. 

Mitchell-Innesin tekemä tarkempi antropologinen tutkimus paljasti, että jo muinaisissa kaupunkikulttuureissa maksaminen oli yleensä tapahtunut velaksi kirjaamalla. Velaksikirjaamisella on ylivertainen tehokkuusetu verrattuna kuvitteelliseksi osoittautuneeseen hyödykerahan käyttöön ja siksi se on ollut yleinen maksutapa jo hyvin kauan sitten.

Mitchell-Innes osoitti myös, että valtion liikkeelle laskemat kulta- ja hopeakolikot olivat osoitus velkasuhteesta hallitsijan ja alamaisten välillä, eikä niiden arvo perustunutkaan ensisijaisesti niiden sisältämän metallin arvoon, kuten oltiin aiemmin virheellisesti kuviteltu. Todellisuudessa hallitsija asetti ensin kaikki kansalaisensa verovelvollisiksi ja lupasi samalla hyväksyä oman rahansa verojen maksuvälineeksi. Tällöin kansalaisille tuli tarve saada käsiinsä hallitsijan lyömiä kolikoita, jolloin niistä tuli taloudessa yleisesti hyväksyttyjä maksuvälineitä.

Saksalainen valtiorahateoreetikko Georg Knappin kehitti Mitchell-innesin luottorahateorian pohjalta ns. valtiorahateorian ("State Theory of Money", "chartalismi"), joka korostaa nimenomaan valtion maksujen, sakkojen ja verotuksen luovan valtion rahan aseman yleisesti hyväksyttynä ja haluttuna maksuvälineenä.

Prof. Randall Wray:n johtama ryhmä alkoi 1990-luvulla koostamaan Missourin Yliopistossa (UMKC) erilaisia raha- ja talousteorioita yhdeksi kokonaisuudeksi antaen sille nimeksi Modern Monetary Theory (MMT), jossa itseasiassa modernia on ainoastaan jo olemassa olleiden teorioiden koostaminen yhdeksi yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi 

MMT on tällähetkellä ainoa nykyistä fiat-valtiorahajärjestelmää käsittelevä teoria. Vaikka kilpailevia teorioita ei vielä olekaan, ei MMT:tä ole vielä yleisesti hyväksytty valtavirtaa edustavien ns. uusklassisten ekonomistien parissa. MMT:tä ovatkin edistäneet ja tutkineet vain ns. jälkikeynesiläiset ekonomistit. 

MMT:n on talouspoliittisesti neutraali teoria. Se on kuvaus siitä, kuinka nykyinen fiat-järjestelmä on toiminut jo vuodesta 1971 lähtien, jolloin Richard Nixon irrotti dollarin ja siihen kytkeytyneet muut länsimaiset valuutat osittaisesta kultakannasta, eli ns. Bretton-Woods-järjestelmästä ("Gold Exchange Standard", 1947-71). Mitään muutoksia nykyiseen fiat-järjestelmään MMT ei siis esitä.

Lyhyt kuvaus koko rahajärjestelmästä löytyy info-osiosta.